”Latvijas Gāze työskentelee aktiivisesti vähähiilisten tuotteiden lisäämiseksi perustuotevalikoimaan. Tämän suunnan edistämiseksi investoimme uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun kehittämiseen, osallistumme aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen, analysoimme tarkoituksenmukaisimpia teknologioita, tutkimme uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun käytön yleistymistä jakeluverkossa, siirtoverkoissa ja liikenteessä sekä valistamme yleisöä osallistumalla seminaareihin ja julkaisemalla viimeisintä tietoa aiheesta", kertoo Olavs Ķiecis, Latvijas Gāzen liiketoiminnan kehittämispäällikkö.
Biometaanin tarjoamat edut
Vaikka maakaasulla, jonka osuus maailman primäärienergian tarjonnasta on tällä hetkellä noin 25 prosenttia, on pienin hiilijalanjälki, vähähiilisten kaasujen merkitys kasvaa koko ajan. Niitä ovat mm. anaerobiseen hajoamiseen perustuvalla prosessilla tuotettu biometaani, synteettinen maakaasu ja vähähiilinen vety. Nykyinen tuotantotaso sekä biometaanin, synteettisen maakaasun ja vedyn suhteelliset kustannukset osoittavat, että juuri biometaanin tuotanto on syytä asettaa poliittiseksi prioriteetiksi. Biometaanin hyödyistä keskustellaan useimmiten pelkästään energianäkökulmasta, mutta on tärkeää muistaa myös kaikki biometaanin tuotannon ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta myönteiset näkökohdat.
Olemassa oleva infrastruktuuri on hyvin ylläpidetty ja soveltuu biometaanin käyttöön
Biokaasu ja biometaani ovat uusiutuvia kaasuja, jotka auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussa. Näiden kaasujen käyttö on olennaisen tärkeää, jos aiomme nopeuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä eri aloilla, mm. teollisuudessa, rakennusten lämmittämisessä, liikenteessä ja maataloudessa.
Biometaanin syöttäminen maakaasuverkkoon perinteisten kaasumaisten energiamuotojen sijaan ei vaadi lisäinvestointeja uuden infrastruktuurin kehittämiseen. Myös Latvian maakaasuinfrastruktuuri on valmis biometaanin käyttöön. Tämä on keskeinen edellytys kaasuntoimitussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja kohtuullisen hinnan varmistamiselle uusiutuvan energian kuluttajille. Lisäksi biometaania voidaan helposti varastoida ja sitä voidaan tuottaa tasaisesti, mikä tasapainottaa uusiutuvista energialähteistä kuten aurinko- tai tuulivoimasta saatavaa energiaa. Koska jätevirtoja syntyy paikallisesti, biometaani tuotetaan paikallisista resursseista, mikä takaa paikallisten markkinoiden turvallisuuden ja vähentää riippuvuutta ulkoisista palveluntarjoajista.
Jätteen muuntaminen energiaksi
Biokaasu syntyy orgaanisten materiaalien ja jätteen hajoamisen yhteydessä. Kierrätettävä jäte sijoitetaan biokaasun bioreaktoreihin hapettomiin olosuhteisiin. Erilaisten bakteerien vaikutuksesta orgaaninen aines hajoaa vapauttaen kaasuseosta, joka sisältää 45–85 % metaania ja 25–50 % hiilidioksidia. Tätä anaerobiseksi käsittelyksi kutsuttua luonnollista prosessia vastaava prosessi tapahtuu myös leipätaikinan noustessa oluen valmistukseen liittyvässä käymisprosessissa. Prosessin lopputuloksena syntyy AG:tä, jolla on monenlaisia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi biokaasua puhdistettaessa tuotetaan biometaania. Jos biokaasu puhdistetaan hiilidioksidista, vedestä, rikkivedystä ja muista epäpuhtauksista, saadaan korkean lämpöarvon kaasu, jota voidaan syöttää maakaasuverkkoon ja jota voidaan käyttää turvallisesti tekemättä mitään muutoksia maakaasun siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin tai loppukäyttölaitteisiin.
Kestävä maatalous ja hiilikierron sulkeminen
Biokaasun tuotantoon ja siten kestävään luonnonvarojen hallintaan, energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät suoraan myös kestävä maatalous ja hiilikierron sulkeminen.
Biokaasun tuotannossa syntyvä mädätysjäännös, jäljelle jäävä hajonnut biomassa, on vakaa, orgaaninen substraatti, joka sisältää runsaasti erilaisia ravinteita (N, P, K). Toisin kuin biokaasun tuotantoon käytetyt raaka-aineet, mädätysjäännöstä voidaan käyttää suoraan orgaanisina lannoitteina. Orgaanisten lannoitteiden käytöstä on monia etuja. Ennen kaikkea se mahdollistaa ravinteiden uudelleenkäytön ja siten kivennäislannoitteiden eli fossiilisten lannoitteiden korvaamisen. Toisin kuin käsittelemättömän lannan tapauksessa mädätysjäännös on myös käytännössä desinfioitu, koska biokaasun tuotantoprosessi neutraloi suurimman osan sen patogeenistä.
Biometaanin tuotannossa hiilidioksidia tuotetaan biokaasun puhdistuksen sivutuotteena. Sen avulla voidaan maksimoida fotosynteesin potentiaali kasvihuoneissa. Hiilidioksidia voidaan käyttää laajalti myös elintarviketeollisuudessa. Tämä on viimeinen vaihe niin kutsutussa lyhytkestoisessa hiilikierrossa, joka alkaa orgaanisista jätteistä peräisin olevan hiilen käytöstä biokaasun tuotantoon. Lyhytkestoinen hiilikierto jatkuu mädätysjäännöksessä olevan hiilen uudelleenkäytöllä ja päättyy ilmakehään vapautetun hiilen käyttöön fotosynteesiin.
Puhdas kuljetus
Liikenteen alalla biometaania käytetään biopolttoaineena paineistetun maakaasun (compressed natural gas – CNG) tai nesteytetyn maakaasun (liquified natural gas – LNG) muodossa nimellä ”bioCNG” tai ”bioLNG”. Biometaanin käyttö liikenteessä on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta olennaisen tärkeää, jos otetaan huomioon ajoneuvojen koko hiilijalanjälki (well-to-wheel). Hyödyntämällä vain yhden AG:n – biometaanin – potentiaalia on mahdollista vähentää ympäristön saastuttamista kahdella erittäin energiaintensiivisellä liikennesektorin osa-alueella: rahtiliikenteessä ja meriliikenteessä, joita on vaikea sähköistää, ja joissa sähköistäminen olisi objektiivisesti arvioiden tehottomampaa kuin esimerkiksi henkilöautoilussa ja julkisessa liikenteessä.
Kiertotalouden periaatteiden täytäntöönpano
EU:n strategisessa aloitteessa Resurssitehokas Eurooppa hahmotellaan etenemistapaa, jossa yhdistämällä eri alojen poliittisia tavoitteita (erityisesti siirtyminen kohti vähähiilistä taloutta, uusiutuvien energianlähteiden käyttö, liikenteen nykyaikaistamisen ja energiatehokkuustoimenpiteet) varmistetaan luonnonvarojen kestävän käytön ja resurssitehokkuuden parantaminen siirryttäessä kiertotalouteen. Etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa on jo määritelty konkreettisia suuntaviivoja resurssitehokkuuskäytäntöjen kehittämiseksi EU:ssa, ja sitä on toteutettu Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Tšekissä, Suomessa, Irlannissa ja useissa muissa EU-maissa. Näissä maissa myös siirtyminen kiertotalouteen on ollut menestyksekkäämpää kuin muualla.
Biokaasua tuotetaan pääasiassa orgaanisesta jätteestä, mikä itsessään tarkoittaa prosessin sisällyttämistä kiertotalouden, erityisesti energiatalouden yleisiin puitteisiin. Biokaasun tuotantolähteet voivat olla sekä maatalousjätettä ja lantaa että kotitalouksien tai teollisuuden ja kaupallisten laitosten orgaanista jätettä. Lisäksi biokaasua voidaan tuottaa jätevedestä ja kaatopaikkajätteestä, mikä lisää sen lisäarvoa toissijaisena resurssina.
